Aamulla heräsin siihen että Hewimies karjaisi hirveällä äänellä korvaani. Meni noin 7 sekuntia tajuta että makaan Hewimiehen kanssa lattialla mummoni räsymatolla. Hewimies hoiperteli ylös ja marisi ja melkein itki, niin kova kankkunen. Itse mietin että mitä ihmettä tein lattialla. Minulla oli hämäriä muistikuvia edellisestä illasta, jolloin minä, Hippimies ja Hewimies tulimme minun kotiini. Enempää en muista. Aika tyhmää, en tajunnut.
"Mitä vittua??!!" Hewimies karjui ja pomppi pitkin asuntoa. En tajunnut yhtään mitään. Hippimiäss tuli nurkan takaa pukeutuneena mekkoon. En edelleenkään tajunnut mitään. Sitten tuli Lissu (minun huoneestani!) Ja sanoi "Huomenta kaikki", ja sitten se meni...

Keittiöön?

Syömään banaaneja?

MINUN BANAANEJANI!

Silkka raivo pyyhkäisi ylitseni ja ryntäsin Lissun perään. Otin kaulimen ja paukautin Lissua päähän. PAM! Ja sitten otin lissun kädestä banaanin, ja söin sen. "Aamun ensimmäinen banaani on kaikista paras", sanoin ääneen, ja marssin pois keittiöstäni. Hewi- ja Hippimies lähtivät kotiin koska heidän piti viedä Lissu sairaalaan. Itse jäin syömään banaaneja. Ja tässä olen. Syön banaaneja. Yksi asia minua vielä mitetityttää; Kuka on tuo tyyppi vaatekomerossa? Sillä on vihreä keesi ja pinkki paita ja kauhean raskaan näköiset mustat housut. Minun piti mennä hakemaan uusi paita, ja näin sen keesimiehen. Säikähdin kovasti. ;___;

Juu mutta moikka nyt!

PS. Mitä pahaa blogin pitämisessä on ? :(

Moi kaikki! Minä olen banaanimies... Minulla on pari kaveria, Hippimies, Hewimies ja sitten myös Lissu, en kyllä oikein tiedä että onko se kaveri koska se on koko ajan humalassa enkä kestä humalaisia koska ne oksentaa eivätkä ne tajua jos niille puhuu banaaneista. (Banaaneista puheenollen, ne uudet minibanaanit ovat tosi hyviä, mutta harmi vaan ne ovat tosi pieniä ja niitä saa syödä ainakin sata ennenkuin vatsa on täynnä.)

No, kaikki varmaan haluavat tietää että miksi minä perustin tämän blogin. No siksi että piirtäjäni kone on rikki, ja ihmiset haluavat tietää lisää banaanintäytteisestä elämästäni, joten pitihän sitä blogi perustaa!